sunnuntai 24. joulukuuta 2023

Jouluextra VII

Hei. Heti tähän kärkeen myös pahoittelut.

Ai mistäkö? No siitä, että tästä joluextrasta tulee aika todella paljon köyhempi kuin suunnitelmissa oli. Tarkoituksena oli tehdä sellainen tarinallinen extra muutaman viime vuoden tapaan, mutta se ei valitettavasti onnistunut.
 
Syyt ovat sitä vanhaa tuttua, josta olen täälläkin avautunut riittämiin. Tällä hetkellä päällimmäisenä ongelmana on työhyvinvointi tai pikemminkin sen puute, joka on vienyt viimeisetkin mielenterveyden ja jaksamisen rippeet. Voimat ovat olleet niin henkisesti kuin fyysisestikin todella vähissä. Olen jaksanut jonkin verran seurata urheilua, mutta muuten elämä on ollut pääasiassa sellaista herään-menen töihin-tulen kotiin-menen nukkumaan-rinkiä. Vapaapäivinä toki tuo töihin meno on jäänyt kuviosta pois. Ei sillä, että niitä vapaapäiviä olisi liikaa ollut. Olin töissä eilen, olen menossa myös tänään ja vielä huomennakin.  Nukkumisen kanssakin on kyllä ollut vähän niin ja näin. Vaikka unta onkin määrällisesti kertynyt ihan kohtuullisesti, niin laadullisesti se on kyllä ollut kaikkea muuta. Oikeastaan se on ollut jo kauan niin, että aivan sama, kuinka paljon tai vähän mä nukun, olen aina enemmän tai vähemmän väsynyt. Onnistuin myös tässä yhdessä välissä sairastamaan syksyn, tai no, talven toisen flunssan. Pointti oli siis lähinnä se, että mulla ei ole ollut joulukuussa ainuttakaan päivää, jolloin ei olisi ollut jotain enemmän tai vähemmän pakollista menoa, ja kun jaksaminenkin on vähissä, niin en vaan pystynyt. Sori siitä.
 
Jospa nyt menisin turhan länkyttämisen sijasta asiaan…
 
Tämän hetken suunnitelma on se, että siitä, minkä piti olla jouluextra, tuleekin osa 109 (jokseenkin muunneltuna toki) ja siitä, mikä piti olla osa 109, tuleekin osa 110. Extraan suunnitellut tapahtumat ovat kuitenkin tarinan kannalta melko olennaisia, joten en vaan voinut jättää niitä kokonaan pois. Koska extra on perinne, josta en tahdo luopua, niin kehittelin jotakin pientä kuitenkin, joka ei ihan samalla tavalla vaatinut aikaa ja voimia.
 
Kolme vuotta sitten (härregud, mihin tämä aika oikein menee) toteutin yhteistyössä Therogiksen kanssa joulukalenterin. Kyseisessä joulukalenterissa oli pari luukkua, joissa kerroin vähän tarinoita hahmojen taustoista, tässä tapauksessa heidän nimistään ja suhteidensa takana olevista rakkauslauluista. Koska hitaanlaisesta etenemistahdista huolimatta suku on vähän kasvanut, niin taustatarinoitakin on lisää. Voi olla, että ketään ei kiinnosta, mutta en anna sen nyt häiritä. Itse tykkään kuitenkin lätistä, joten tässäpä tulee. Samalla saatte vähän kurkistusta tulevaan. Aiemmin mainitut luukut löytyvät tästä ja tästä, jos haluatte käydä lukemassa jo aikaisemmat tarinat.

Okei, jospa sitten menisin ihan oikeasti asiaan.

Tarinat Vanessan ja Halenin nimien taustalla tulikin käytyä läpi jo tuolloin kauan sitten, mutta rakkauslaulua heidän tarinansa taustalle ei ollut silloin vielä kehittynyt. Nyt kun jälkeenpäin miettii, niin valintahan olikin oikeastaan ilmiselvä. Halenin nimi, tarina heidän kohtaamisensa takaa ja onhan se yksi kaikkien aikojen suosikkikappaleistani, eli Van Halenin Love Walks In.
 
"And then you sense a change
Nothing feels the same
All your dreams are strange
Love comes walkin' in
Some kind of alien
Reach for the opening
Then simply pulls a string
Love comes walkin' in"
 ~~~
 
Colinin ja Tiffanyn tarina on kuin suoraan jostain kliseisestä rakkausdraamasta. He ovat nuoruuden- tai oikeastaan jo lapsuudenrakastavaisia, olihan Colin jo hyvin nuorena jo ihastunut tyttöön, eivätkä hänen tunteensa olleet yksipuolisia. Suhde on kestänyt vahvana läpi vuosien, ja vaikka se ei ehkä ihan aina ole pelkkää ruusuilla tanssimista ollutkaan, niin loppujen lopuksi heillä on ollut kuitenkin aika vähän mitään suuria vaikeuksia. Ehkä juuri siksi olen onnistunut kehittämään heidän parisuhteestaan mielleyhtymän kliseiseen ja suorastaan siirappiseen rakkausballadiin nimeltään The Power Of Love. Kappaleesta on tehty vuosien varrella useita covereita, mutta tässä yhteydessä kuuntelemani on tämä Jennifer Rushin alkuperäinen versio.

"Even though there may be times
It seems I'm far away
Never wonder where I am
'Cause I am always by your side
'Cause I am your lady
And you are my man
Whenever you reach for me
I'll do all that I can
We're heading for something
Somewhere I've never been
Sometimes I am frightened
But I'm ready to learn
'Bout the power of love"
  ~~~
 
Caseyn ja Jonahin kappaleen valinta oli ehkä vaikein. Ihan siis siitä syystä, että vaihtoehtoja oli niin paljon. Kuuntelen paljon Kodaline-nimistä bändiä, ja heillä on paljon kappaleita, jotka ainakin osittain soveltuvat Caseyn ja Jonahin tarinaan mainiosti. Myös siihen synkimpään ajanjaksoon onnettomuuden jälkeen, mutta myös niihin onnellisimpiin hetkiin. Pitkällisen pyörittelyn lopputuloksena valinta kohdistui kappaleeseen nimeltä All Comes Down.

"Yeah, but it all comes down to
What it all comes down to
It all comes down to
It all comes down to
Yeah, it all comes down to
It all comes down to
It all comes down to you"
  ~~~
 
Valtaosalla tarinan hahmoista nimet ovat vain satunnaisia päähänpistoja. Catalina on kuitenkin näistä yhä mukanaolevista hahmoista poikkeus, sillä hänen nimensä taustalla on inspiraationa yhden lempibändini, Sheppardin, kappale. Kyseisen kappaleen nimi on, yllätys yllätys, Catalina. Myös Lolan nimi on saanut inspiraationsa musiikista. Tämän joku on saattanut ehkä jo arvatakin, mutta hänen nimensä taustalla on Volbeat-nimisen bändin kappale Lola Montez. Volbeat on niin ikään yksi lempibändeistäni, tuo kappale on yksi suosikeistani ja se tavallaan sopii myös Lolan ja Catalinan tarinaan, tai ainakin heidän ensikohtaamiseensa.

"Don't look in her eyes
You might fall and find the love of your life"
  ~~~
 
Haroldin ja hänen edesmenneen perheensä tarina on luultavasti lukijoille sen verran tuttu, ettei sitä varmaankaan tarvitse tässä kohtaa enää kerrata. Sen myötä yhteys tähän kappalevalintaankin on selkeä. Kodalinea tämäkin, kappale nimeltään All I Want.

"All I want is nothing more
To hear you knocking at my door
'Cause if I could see your face once more
I could die a happy man I'm sure
When you said your last goodbye
I died a little bit inside
I lay in tears in bed all night
Alone without you by my side"
 ~~~
 
Rosen ja Jamesin tarinat onkin tullut käytyä jo läpi ja Simonilla ja Arthurilla niitä ei (vielä) ole, niin heille ei ole vielä mitään kappaleita mielessä. Halusin kuitenkin laittaa kuvat heistäkin ihan vain koska voin.

 ~~~
 
Koska tapani mukaan en malta olla vähän spoilaamatta tulevaa, niin voisin tässä samassa yhteydessä esitellä muutaman tulevan hahmon. Voi olla, että muokkaan heitä vielä vähän, mutta tällä hetkellä he ovat pelissä tämännköisinä. Eli pidemmittä puheitta...
 

Tarinan nykyisellä etenemistahdilla menee ehkä n. sata vuotta, että näitä tyyppejä nähdään tarinassa, mutta ei anneta sen häiritä. En tietenkään pakota, mutta saa halutessaan esittää veikkauksia, että keitä nämä tyypit ovat/miten liittyvät tarinaan.
~~~
 
Mulla tosiaan oli aika paljon kunnianhimoisemmat suunnitelmat tämän extran suhteen, mutta nykyisillä resursseilla ja voimavaroilla olen ihan tähänkin lopputulokseen tyytyväinen. Toivottavasti itseni lisäksi joku muukin sai tästä irti edes jotain.
 
Okei, mukavaa joulua kaikille jotka sitä viettää ja hyvää uutta vuotta kaikille sinne ruutujen toiselle puolelle! :) Palailen tarinan pariin sitten kun ehdin ja jaksan.